NikuHinkka Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan. (Immanuel Kant)

Kehitysehdotuksia tarjotulle yhteiskuntasopimukselle

  • Kehitysehdotuksia tarjotulle yhteiskuntasopimukselle
  • Kehitysehdotuksia tarjotulle yhteiskuntasopimukselle
  • Kehitysehdotuksia tarjotulle yhteiskuntasopimukselle

Tällä viikolla taistellaan yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi, jossa työntekijäpuoli saa keppiä ja työnantajat porkkanaa. Työntekijäpuoli ei peräänny, koska saavutetuista eduista on vaikea luopua. Luotto työnantajapuoleen ei ole korkealla, koska osakkeenomistajien osingot ovat menneet työpaikkojen edelle. Varsinkin kun Suomeen syntyneistä uusista työpaikoista lähes kaikki syntyvät pk-yrityksiin. Työnantajapuoli tuskin suostuu parantamaan keskimääräisesti eurooppalaista heikompaa irtisanomissuojaamme, koska se luottaa porvarihallituksen tukeen. Suomalainen vetokratia todennäköisesti kaataa nämä neuvottelut.

Lyhyempi työpäivä?

Minusta työaikalisäys vähenevän työn maassa oli epäoikeudenmukainen tapa tavoitella tuottavuusloikkaa. Pidän sosiaalidemokratian olennaisesta linjauksesta, jossa kaikille halukkaille on oltava järkeviä töitä, joilla elää. Haluaisin kannattaa kolmenkymmenen tunnin työviikkoa, mutta esimerkiksi Ranskassa kokeilu epäonnistui kuulemma niin surkeasti, että se ei kannata. Suomessa voitaisiin kokeilla jollain korkean työttömyyden ja edullisen hintatason periferia-alueella 32-35 tuntista n. nelipäiväistä työviikkoa vastaavasti alennetulla palkalla, koska se työllistäisi enemmän väkeä ja töiden väheneminen on tulevaisuutta. Pienemmän palkankin luulisi progressiivisen verotuksen maassa riittävän edullisemmin asuttavilla korpimailla, unohtamatta lyhyemmän työajan terveysvaikutuksia. Ei alle kuuden tunnin päiviä, jotta kulkeminen suurten etäisyyksien alueilla olisi kannattavaa. Veikkaan myös, että polttoaineveroa pitäisi laskea työssäkäynnin kannattavuuden lisäämiseksi. Valitettavasti autoilun kalleus on monelle se isoin "kannustinloukku" tässä maassa. Harva asia demotivoi käymään töissä enemmän, kuin omaa autoa edellyttävä nollatuntisopimus kahden tunnin työpäivillä.

Miksi lomakäytäntöämme on uudistettava?

Paljon on toivottu palkkojen sivukulujen laskua. Palkalliset lomat ja lomarahat ovat käytännössä sivukuluja. Toimivissa järjestelmissä tekemättömästä työstä ei makseta palkkaa eli Suomessa on liikaa palkallisia lomia. Lomakulttuuria olisi järkevää viedä palkattoman lomailun suuntaan, koska palkallinen vuosiloma on yhä harvemman etuoikeus. Jotkut saavat vieläkin viisipäiväisestä työviikosta kuuden työpäivän edestä lomakertymää. Miksi Suomessa maksetaan kolmentoista kuukauden vuosipalkkoja? Yrittäjä saa vain yhdentoista kuukauden palkan pitäessään suositellun kuukauden vuosiloman. Yhä harvempi yrittäjä lomia edes pitää. Meidän on pärjätäksemme luotava yhteiskunta, jossa on lähes yhtä houkuttelevaa valita yrittäjyyden ja palkkatyön väliltä. Eikö olisi yksinkertaisempaa ja reilumpaa, että suorat palkkakorvaukset olisivat riittävät?

Neuvotteluissa vähemmän vastakkainasettelua aikaansaava linjaus olisi ollut, että palkallista lomailua on vähennettävä. Palkankorotuksissa ei ole tuotannollistaloudellisista kilpailusyistä järkeä, joten työnantajapuolen olisi kompensoitava tätä leikkausta jotenkin. Tätä sisäistä devalvaatiota vastaan voitaisiin parantaa irtisanomissuojaa, alentaa alemman keskiluokan tuloverotusta (ei muiden), jättää nelikuinen koeaikakäytäntö ennalleen, vähentää vastikkeettomia yritystukia, käyttöönottaa työaikapankkeja ja keventää työn sivukuluja.

Irtisanomissuojaa kannattaisi parantaa löysäämällä ansiosidonnaisen ehtoja ja lyhentämällä sen kestoa. Henkilökohtaisesti hyväksyn ansiosidonnaisen keston leikkaamisen, koska en ole lukenut tai kuullut kenestäkään, joka olisi asianmukaisesti heti ryhtynyt työnhakuun tai laittanut talonsa myyntiin päästyään viidensadan päivän korvaukselle. Se on järjettömän pitkä aika ja harvalla on siihen oikeus. Keston lyhentäminen perustuu samalle logiikalle kuin kuuluisa vaahtokarkkitesti. Ihmiset eivät pysty katsomaan yli viidensadan arkipäivän päähän, vaan passivoituvat ja tarttuvat hetkelliseen mielihyvään saattaen helpostikin lomailla sen ensimmäiset 180 päivää.

500 arkipäivää voitaisiin jättää Sipilän ehdottamaksi vastikkeelliseksi starttirahaksi niille, jotka perustavat yrityksen.  Vastikkeena rahalle olisi yrityslainan (tapauskohtaisen kokoisen) ottaminen tai tiettyjen tuotto-odotusten (liiketoimintasuunnitelma) täyttäminen. Vapaamatkustajilta tuki perittäisiin takaisin. Näin poistettaisiin ongelma, joka riivaa starttirahallisia pöytälaatikkoyrittäjiä.

Lisäksi pitkät vapaat luovat tutkitusti alkoholisteja. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei enää kestä ylenmäärin palkallista lomailua. Kansanedustajiemme pitäisi johtaa edestä ja näyttää tässä asiassa esimerkkiä leikkaamalla omia lomiansa.

Meillä ei laskennallisesti ole varaa laskea eläkemaksuja, mutta ei ole reilua, että nuoret maksavat leijonanosan palkastaan säästöön valtiolle ja sitten sitä ei edes säästetä, vaan se syötetään suoraan suurille ikäluokille. Siksi ehdotin esimerkiksi eläkekattoa. http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199233-elakejarjestelman-uudistaminen-omavastuulla-terveydesta-ja-elakekatolla

Eläkemaksuja on jatkossa laskettava ja siitä selvitäksemme meidän on tehtävä politiikkaa, jolla saamme lisää investointeja ja teollisuuden työpaikkoja Suomeen eläkkeiden maksamiseksi. Viennin tärkeyttä ei koskaan voi korostaa liikaa: http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198774-vuosisadan-bisnesidea-viennin-nostamiseksi

Sivukuluja voitaisiin laskea kivuttomastikin. ”Välittömien palkan sivukulujen lisäksi työn teettämiseen liittyviä kuluja kasvattavat lukemattomat erilaiset raportointi ja tiedonantovelvollisuudet, joita eri laeissa on asetettu.  Tällaisia vaatimuksia on useita kymmeniä ja taloushallinnon vaatimukset mukaan lukien satoja. Oleellista on huomata, että ne eivät ole vaatimuksia toimia tietyllä tavalla,  vaan  luonteeltaan puhdasta byrokratiaa eli raportointivaatimuksia. Kaikilla vaatimuksilla on hyvä tarkoitus, mutta tosiasiassa suuri osa (eivät suinkaan kaikki) ainoastaan kasvattaa yritysten työn teettämiseen liittyviä kustannuksia ilman muita vaikutuksia (tiesittekö esimerkiksi, että sopimuksissa joiden arvo on yli 7500 euroa, tilaajayrityksen tulee pyytää selvitys sopimuskumppanin noudattamasta työehtosopimuksesta ja tämä selvitys tulee arkistoida kahdeksi vuodeksi).http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173974-tyonteon-kustannuksia-voidaan-vahentaa-palkkoja-laskematta

Lisäksi lomailevien lainsäätäjien on todella typerää veisata Suomi nousuun -lauluja samalla, kun maasta ovat starttirahat loppuneet. Rahallisesti laskien heidän lomansa ovat pisara valtameressä ja moni niistä leikkaamassa oleva onkin puhdas populisti. Oleellisemmasta tehokkuusnäkökulmasta katsoen eduskuntamme on rampa ankka yli puolet vuodesta, jos se ei pysty ennen syksyn budjettiriiheä antamaan hätärahoitusta tärkeisiin starttirahoihin ja palkkatukiin. Poliittinen päätöksentekojärjestelmämme on liian hidas ja rikkonainen ilman lainsäätäjien pitkiä lomiakin, minkä vuoksi niistä on pakko leikata.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat