NikuHinkka Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan. (Immanuel Kant)

Kehitysapu muutettava kehitysinvestoinneiksi

  • Kehitysapu muutettava kehitysinvestoinneiksi
  • Kehitysapu muutettava kehitysinvestoinneiksi

Suomi maksaa kehitysapua noin miljardi euroa vuodessa. Uutisissa moneen kertaan paljastettu kehitysavun perille menemättömyys on saanut veronmaksajat vihaisiksi. Enemmistön moraalikäsityksen perusteella meillä on tarpeeksi omia ongelmia ja köyhiä, joista pitäisi ensin huolehtia. Suvaitsevaisto paheksuu vihaisia veronmaksajia, jotka eivät halua verorahojensa menevän banaanivaltioiden rikollisille.

Miksi meidän ei kannattaisi maksaa kehitysapua?

- Historiallisesti meillä ei ole kolonisaatiovelkaa kolmannen maailman valtioille. Siirtomaita pitäneiden valtioiden tulee hyvittää velkansa.

- Ilman oikeusvaltiota tuki ei mene perille.

- Raha itsessään on huono tukimuoto maille, jotka kaipaavat infrastruktuuria, demokratiaa, vakautta ja järjestystä.

- Klassisessa tapausesimerkissä pieni kylä saa rahaa. Kylään tuotavasta tavarasta vastaava eliitti nostaa myymiensä hyödykkeiden hintoja. Rosvoparoni saa kaiken. Kylä ei hyötynyt avusta mitenkään.

Investoinnit vaihtoehtona

Maailmanpankki antaa matalakorkoisia lainoja maiden nostamiseksi, mutta senkin toiminnan eettisyyttä, tehokkuutta ja toiminnan todellisia tarkoitusperiä on kritisoitu erittäin voimakkaasti salaliittoteoreetikkopiireissä.

Ratkaisuksi esitän toiminnan muuttamista molempia osapuolia hyödyttäviksi investoinneiksi. Tunnetusti kehitysmaiden taloudellisena ongelmana ovat olleet matalasti jalostettujen hyödykkeiden pakkomyynti vientiin, joka on käytännössä laillista ryöstöä. Viedään investoinnit ja osaavaa akateemista väkeä sinne, missä on halpoja resursseja ja työvoimaa.

Kehitysavun sijasta voisimme esimerkiksi perustaa kerran vuodessa miljardilla eettisen tehtaan johonkin kehitysmaahan, jossa tehdas kehittäisi paikallisista resursseista huippuunsa jalostettuja tuotteita. Vaikkapa sitä maailmanpelastusteknologiaa – clean techiä, aurinkopaneleeja, hyönteisproteiinikontteja jne. kaikkien hyväksynnän saamiseksi. Kehitysyhteistyöammattilaisten ja tulkkien lisäksi avuksi lähetettäisiin insinöörejä ja muita huippuammattilaisia johtamaan ja ohjaamaan kouluttamattomia paikallisia.

Tehtaan kylkeen perustettaisiin opisto levittämään koulutusta paikallisille. Tehdas loisi ympäristöönsä kestävää infraa, työtä ja hyvinvointia.

Tehdas voitaisiin jättää paikallisten pyöritettäväksi noin kymmenessä vuodessa, jonka jälkeenkin valtio keräisi tuottoja investoinnistaan pääomistajana. Kehitysmaalaiset oppisivat huolehtimaan itsestään ja ajamaan omia asioitaan koulutuksen ja työn kautta. Saisimme vietyä suomalaista osaamista maailmalle ja Moolokin kidan sijasta tuottavan runsaudensarven. Kaikki voittavat.

Kritisoidakseni ajatusta koen, että haasteiksi tulisivat oikeasti kyvykkäiden johtajien löytäminen projekteihin ja ulkomainen huijauskulttuuri.

Nykyinen kehitysapu ei luo tarpeeksi kestävää hyvinvointia. Koulutus ja etenkin tyttöjen koulutus on paras tapa parantaa kolmatta maailmaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

”Miksi meidän ei kannattaisi maksaa kehitysapua?”

Parempia perusteluita en ole vielä nähnyt!

Oivallinen kirjoitus kaiken kaikkiaan.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Kiitos paljon. Tulin hyvälle mielelle kommentistasi.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jo presidenti Koiviston aikaan kävi afrikkalainen presidentti kerjuulla maassamme sanoen televisiossa, että pankkitiliään Sveitsissä, 300 miljoonaa taalaa ei pidä suurena. Paljonko mahtoi Koivisto tienata hallituskaudellaan?
Lisään. Onko maa, joka 50v on elänyt kehitysvaroin, elinkelpoinen?

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Nuo ovat juuri niitä historian isoja virheitä, kun on käytännössä annettu rahaa välikäden kautta rikollisille ja diktaattoreille. Monet 50v kehitysvaroilla eläneet valtiot eivät ole saaneet aikaiseksi vakaita oloja oikeusvaltiosta puhumattakaan. He itse vastaisivat varmaan, että heitä ryöstettiin siirtomaana 300-400 vuotta, mikä on myös totta.
Suomalaisena minun on kuitenkin vaikea ymmärtää tätä eroa, koska omalla kovalla työllä se Suomikin nousi. Ei täälläkään ollut vielä paljoa muuta kuin metsää ja peltoa reilut sata vuotta sitten. Ehkä lämpimän ilmaston ihmiset ovat vain kiihkeämpiä.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Ollaan hieman samoilla linjoilla. Hyvä kirjoitus. Tuohon paikallisen väestön ja valtion sitouttamiseen tarjoan omaa mallia.
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
Miltäs kuulostaisi pienillä painotuseroilla

Käyttäjän MattiNevalainen1 kuva
Matti Nevalainen

Mielestäni kehitysavuksi voitaisiin lukea sellainen apu jossa lahjakkaan mutta köyhän ihmisen opiskelu tohtoriin asti Suomessa tuettaisiin kehitysapurahoista. Porkkanana olisi tietysti ilmainen koulutus mutta keppinä lupaus toimia ko. maan hyväksi valmistuttuaan kunnes "ilmainen koulutus" tulisi joidenkin määritelmien mukaan maksetuksi.

Sami Vekkuli

Mikä olisi "rangaistus" todennäköisessä tilanteessa jossa henkilö valmistuttuaan ei palaakkaan kotimaahansa, vaan menee töihin eurooppaan/amerikkaan paremman palkan takia?
En näe tälläistä realistisena vaihtoehtona.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ehdotus sinänsä on aivan loistava. Lisäksi pitäisi opetus antaa suomeksi, ei englanniksi, mikä vahvistaisi Suomen kilpailuasemaa tuossa maassa, mikä se sitten onkin. Opiskelijat pitäisi jakaa sukuluopen muaksiesti vastaamaan ko. maan sukupuolijakoa, ja opetukseen sisältyä tyhjentävä kurssi Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, so. sitä, mikä mahdollistaa tuon kehitysavun.

Mitä tulee "rangaistuksiin", eiköhän helpoin keino ole, että ko. kehitysapua saava valtio vastaa siitä, että koulutettu saapuu kotimaahansa - vaihtoehtoisesti maksaa koulutuksen. Puhtaasti sopimusaissa. Kehitysmailla on kyllä sitten keinot käytettävissään.

Toiseksi, kuten blogistin korrputioviittaukset oikein osoittavat, sellaista systemeiä ei ole olemassa, eikä voi olla olemassa, jota joku ei käyttäisi väärin. Sama koskee tietysti blogistin investointi-ideaa, kuten tähänastiset investoinnit kehitysmaihin ovat osoittaneet.

Kaikin puolin kannatettava idea, siis, jota itsekin olen yli 10 vuotta keskusteluun tyrkyttänyt - sen kenellekään kelpaamatta.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Lukukausimaksujen tullessa jonkinlainen scholarship -stipendijärjestelmä varmaan siihen ympärille kehittyy. Ulkomailla näitä on paljon. Blogiaihelistallani on myös tulevaisuutta varten tuo ulkomaisten huippuosaajien houkuttelu.

Sami Vekkuli

Muistuttaa kovasti omaa blogiani aiheesta.

http://lepistsami.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194151-...

Käyppä vilkaisemassa..... jos et jo ole käynyt.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pelkästään se, että kehitysmaissa toimvien yritysten veronkierto saataisiin kuriin toisi kehitysmaille suuremman potin kuin koko kehityapu. Tätä muuten länsimaat vastustavat. https://www.kepa.fi/uutiset/11538

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Erinomainen pointti Markolta. Veronkierron vähentäminen on yksi lempiaiheistani. Kehittyvien maiden veronkannon tukeminen olisi toimiva avustuskohde.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nykyinen kehitysapu muistuttaa hyvin paljon anekauppaa, jolla sovitettiin tehtyjä syntejä. Anekaupassakin varat menivät "oikeille tahoille". Siirtomaariistovaltioilla niitä syntejä on yllin kyllin, Suomella ei.

Ehdotus kehitysinvestoinneista on loistava, nyt pitäisi pistää ripeästi toimeksi ennen kuin Kiina on vallannut koko Afrikan.

”Tehdas voitaisiin jättää paikallisten pyöritettäväksi noin kymmenessä vuodessa, jonka jälkeenkin valtio keräisi tuottoja investoinnistaan pääomistajana”

Tässä on tehtävä kuitenkin selvä ero siihen, mitä ”tehdas” tuottaa. Öljyn pumppaamista Nigeriassa tuskin voitaisiin kutsua kehitysinvestoinniksi.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Juuri niin. Kiina on kerennyt edellemme. Öljyn pumppaaminen nykykäytännön mukaisesti Nigeriasta myyntiin ei ole reilua, koska se ei levitä hyvinvointia ympärilleen. Pointtina olisi jalostaa öljy paikanpäällä esimerkiksi bitumiksi, joka joko myytäisiin tai sitten tuotaisiin Suomeen ja sillä korjattaisiin Suomen tiet. Me saisimme omavaraistettua tiestönhoitoa ja samalla Nigeria saisi öljyalan ammattilaisia, vakautta, sekä vaurautta tehtaan ympäristöön.

Reino Jalas

“Kehitysavun sijasta voisimme esimerkiksi perustaa kerran vuodessa
miljardilla eettisen tehtaan johonkin kehitysmaahan, jossa tehdas
kehittäisi paikallisista resursseista huippuunsa jalostettuja tuotteita.”

Kysymys: Miksi tuollaista miljardin tehdasta ei perusteta normaaleilla vapaiden markkinoiden rahoilla? Siellä on halpaa työvoimaa tarjolla ja raaka-aineetkin käden ulottuvilla.

Suomella ja suomalaisilla on ylikäymättömän vaikeata keksiä edes kotimaahan uusia miljardin euron tehdasinevstointeja. Sellaisia jotka tuottaisivat “huippuunsa jalostettuja tuotteita”.
Mitä syytä on siis olettaa että Tansaniaan menemällä yks-kaks keksisimmekin sellaisia tuoteideoita siellä?

Eli mikä idea on siinä että se miljardin tehtaita alettaisiinkin rakentaa kehitysyhteistyön rahoilla? Onko ajatuksena että kehitysrahoilla jäädään tukemaan ja subventoimaan tuon tehtaan toimintaa jatkossakin?

---
Afrikan suurin ongelma on valtava väestönkasvu. Vuonna 1950 Afrikan väkiluku oli 260 miljoonaa, nyt 1.1 miljardia. Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väestökasvun paine on niin valtava että se purkautuu myös Euroopan suuntaan, ja paine sen kuin kasvaa.

Nigeriassa naiset synnyttävät keskimäärin 5,3 lasta. Afrikan väestönkasvu pitäisi saada alennettua suunnilleen kiinalaiseen 1.4 lapsen lukemaan.
Tai edes intialaisiin lukemiin, eli keskimäärin 2.72 lasta naista kohden.

Tällaisessa yksinkertaisessa perheneuvonnassa olisi kehitysyhteistyölle ja sen vuosittaiselle miljardille eurolle ihan konkreettista ja toimivaa tekemistä.
Keinoa jolla saada maanosan koko ajan vääristyvää kehitystä oikaistua, ja oloja 20 vuodessa huomattavasti kohennettua.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Erinomainen kritiikki Reinolta. Hyvä linja. Koen, että väestönkasvun hillitsemiseksi teollisuuden tuoma infra ja koulutus toisivat kondomien käytön ihmisten ulottuville lähes yhtä hyvin kuin perheneuvonta. Perheneuvonta on erinomainen sijoituskohde, jos voimme taata seksiä harrastaville tarpeeksi resursseja pitämään huolta myös ehkäisystä.
Veikkaan, että vapaa pääoma ei mene näihin projekteihin, koska kehittyviin maihin investoiminen koetaan riskialttiiksi. Pääoma on vielä pärjännyt kehittyneillä markkinoilla. Suomessa on osaamista ja ideoita, mutta niitä ei ole mahdollista toteuttaa tässä toimintaympäristössä. Valtion kantaessa riskin jotain saatettaisiin saada aikaiseksi.
Tuotteet ja tehtaat valittaisiin parhaan vientituotteen mukaan. Esimerkkinä käyttämässäsi Tansaniassa kolmasosa viennistä on kultaa. Kulta voitaisiin parhaimmillaan jalostaa huipputeknologian komponentteihin ja energiatehokkaaseen elektroniikkaan (huono esimerkki minulta, kun komponenttimarkkinalla menee huonosti).
Tehdas pyrittäisiin saamaan omavaraiseksi, mutta arvioin, että lukumääärän kasvaessa joitakin pitäisi pitää hengissä keinotekoisesti. Kaikki investoinnit tuskin olisivat onnistuneita, mutta parhaamme tekemällä suurin osa voisi olla tuottavia.

Jyrki Paldán

Kannatetaan, joskin lisäisin että ensiarvoisen tärkeää on kuinka noita investointeja hoidetaan. Länsimaiset investoinnitkin kolmannen maailman maihin ovat tupanneet olemaan vähän kuin kehitysapu; mitään hyötyä paikallisille ei jää. Työntekijät tekevät töitä käytännössä nälkäpalkalla ja päivät ovat niin pitkiä ettei vapaa-aikaa ole. Kaikki liikenevä raha sitten ryystetään ulkomaille osingoiksi.

Palkkojen tulisi olla niin suuria että sikäläiset kotimarkkinatkin pyrähtäisivät käyntiin ja kotiinnostettu osinko niin pientä että yritykselle jäisi varmasti varaa kasvaa ja investoida. Tärkein asia täytyisi säilyä siinä kehittyvien maiden auttamisessa, ei tuloksen vuolemisessa. Toki markkinat suovat monia etuja apuun nähden, aivan kuten onnistuneesti argumentoit, mutta ihan samalla tavalla myös toisen ääripään kritiikki on osuvaa. Pelkkä oman edun tavoitteleminen ei aina johda muidenkin kannalta parhaaseen lopputulokseen ja näkymätön käsi on välillä pahasti hukassa.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Olet Jyrki oikeassa. Olisi pitänyt korostaa enemmän eettistä puolta. Se jäi vähän talouden varjoon. Tarkoitin juuri tuollaista eettistä toimintaa, mistä kirjoitat.

Käyttäjän ErkkiSaarinen kuva
Erkki Saarinen

1. Voisitko lähettää tekstisi ja saamasi kommentit ulkoasiainvaliokunnan jäsenille. He tarvitsevat uusia ehdotuksia, koska virkamiehet yrittävät säilyttää vanhat projektit ja tavat.

2. Pääasia kehitysavussa on, ettei sitä jaeta saajamaan budjetteihin tai hallinnolle. Mielellään suoraan paikallistasolle koulutukseen ja pienyrittäjille starttirahaksi, sieltä se omaehtoinen nousu alkaa.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

1. Täytyypi kokeilla. Tässä keskustelussa on onnistuneesti asiallisia ideoita vilissyt.
2. Nimenomaan. Koulutus on parasta apua. Starttirahoihin kehittyvien maiden pienyrittäjille suhtaudun varauksella alempana kommenteissa.

Kalle Jokiniemi

Siitä käytännön ongelmasta että miten niitä ideoita miljardin tehtaisiin saadaan; Järjestetään start-up henkisiä pitching tilaisuuksia sopivaksi katsotussa maassa. Parhaisiin liikeideoihin sijoitetaan. Jos homma menee puihin sijoitus hävitään. Jos taas yritys lähtee lentoon, jotain voittojakin voi tulla takaisin.

Nykyisellään kai kehitysapurahoista ei voittoa takaisin oleteta, eikä pysyvää taloudellista toimeliaisuutta oleteta kohdemaahan syntyvän, joten en näe ongelmana sitä etteivät kaikki rahoitetut yritykset selviäisi elinkelpoisina alkuinvestoinnin jälkeen. "Yksi kymmenestä start-up:sta selviää" on kai jonkinmoinen peukalosääntö. Sitä en kannata että kannattamattomaan "tehtaaseen" kaadetaan lisää rahaa. Jos idea ei lennä, etsitään seuraava parempi idea.

Oleellistahan tässä on se että ideat ja yrittäjät tulevat autettavasta maasta.

Käyttäjän NikuHinkka kuva
Niku Hinkka

Tuo on myös hyvä idea tuo kansainvälisen startup-skenen eteenpäin vieminen. Kehittyvissä maissa ongelmaksi varmaan tulisi väestön kouluttamattomuus, jolloin noita hehkuttamiani huippuunsa jalostettuja tuotteita on vaikea synnyttää. Tietysti voitaisiin kohdistaa starttirahoja esimerkiksi vain hyvinvointia ja infraa luoviin projekteihin, jolloin voitaisiin onnistua.
Kritisoidakseni pohdin, että rahan jakaminen pieniin projekteihin saattaisi luoda isoja valvontaongelmia, jolloin kärjistäen kuvatusti kehitysmaalaisten valeinsinöörien projekteista vain joka sadas startuppi menestyisi.
Isoa suomalaisten pyörittämää laitosta kannatan juuri sen toiminnan valvottavuuden takia. Tehtaan alasajosta puhumista arastelin aiemmissa kommenteissa isoista investoinneista johtuen. Jos tehtaaseen laitteineen laitetaan miljardi, niin sulkeminen muutaman vuoden jälkeen olisi järkyttävän suuri tappio. Tarkoitin, että jonkin verran tappioita varmasti alkutaipaleella kestettäisiin hyväntekeväisyyden nimissä. Vähän kuten Talvivaarassa tehtiin.

Toimituksen poiminnat