Geenimanipuloitu ruoka kehittyy tai kuolemme
Geenimanipuloidun ruuan vaikutuksista ihmisen terveydelle voidaan olla montaa mieltä. Vieraat ruuassa olevat geenit eivät kuulemma sinällään tartu ja vaikuta ihmiseen, vaikka perunassa olisi lisämausteena torakan geenejä. Uskon kuitenkin GMO-viljelyyn käytettyjen myrkkyjen aiheuttavan syöpää. Perusteita puolesta ja vastaan geenimanipulaation käyttämisestä elintarviketeollisuudessa on monituisia.
Geenimanipulaation ongelma elintarvikkeissa
Osa geenimanipuloiduista kasveista on tehty vastustuskykyisiksi tuholaisia ja myrkkyjä vastaan. Tätä perustellaan maailman köyhien ruokkimisella tuotannon kasvattamiseksi. Myrkkyjä käytetään joidenkin lähteiden mukaan jatkuvasti enemmän ja joidenkin mukaan taas vähemmän. Ongelmaksi muodostuu nopeasyklisten rikkakasvien ja tuholaisten evoluutio, joka kehittää ällistyttävän nopeasti resistenssin käytetyille myrkyille. Geenimanipulaation käyttö vastustuskyvyn luomiseksi myrkyille elintarviketeollisuudessa on kuoleman kierre.
-
Ruokakasville annettaan geenimanipulaatiolla resistenssi tuholaismyrkylle. Sato on hyvä jonkin aikaa.
-
Myös rikkakasvit kehittävät resistenssin. Osa tuholaisista oppii jopa elämään tuholaismyrkystä.
-
Tuotanto laskee. Ruokakasvi vaatii lisää manipulaatiota ja viljelijät joutuvat käyttämään vahvempia myrkkyjä.
-
Ruokakasvia nauttinut ihminen saa syövän ruokaan imeytyneestä tuholaismyrkystä, koska hänen geenejään ei ole manipuloitu sopeutumaan myrkkyyn. Luonnollinen sopeutuminen vaatisi kymmenistä satoihin sukupolvia.
-
Siirrytään järeämpiin geenimanipulaatioihin ja myrkkyihin. Esimerkiksi USA:ssa käytetään eläinten rehuna modifioitua maissia, joka itsessään tuottaa hyönteismyrkkyä ympärilleen ja jopa luokitellaan paperilla tuholaistorjunta-aineeksi.
Eli geenimanipulaation käyttö myrkkyresistentteihin johtaa loputtomaan manipulaatiotarpeen lisääntymiseen. Emmekä voi taistella itse sitä vastaan, koska etiikkamme ja teknologiamme ei ole kehittynyt vaiheeseen, jossa ihmisiä voisi geenimanipuloida helposti ja turvallisesti. Kulttuurinen ja biologinen kehityksemme ei pysy mukana. Sama ongelma on antibioottiresistenssillä ja superbakteereilla. Kiihdytämme keinotekoisesti vastustajalajiemme evoluutiota ja lopulta häviämme evoluutiossa todella lyhyen elämän eläville organismeille. Jonakin päivänä saattaa syntyä helposti ilmateitse leviävä tauti, joka tappaa tunneissa ja jolla on vastustuskyky kaikille käyttämillemme keinoille. Tapoja pelastua ovat vastustajiemme kehitystä nopeuttavan teknologian käytön vähentäminen ja ihmisten muovaaminen.
Jos on oikea tapa käyttää geenimanipulaatioita, niin se on luonnonvalinnallisten edellytyksien parantaminen ja kasvattaminen hallittavissa olosuhteissa. Jos laboratoriotomaatti kasvaa nopeasti ja sisältää moninkertaisesti vitamiineja ja hivenaineita, niin en väitä sitä pahaksi asiaksi. Tai jos joku onnistuu jalostamaan oikeasti hyvän makuista kasviproteiinia vähentämään lihatuotannontarvetta. Uskon, että manipuloidusti dominantteja ruokakasvilajeja olisi helpompi hallita, vaikka niissäkin on valtavat riskit ja patenttiongelmat. Kasvusteroidien käyttöä proteiinintuotannossa vastustan, koska jämät voivat kuulemma kulkeutua ihmisiin. Positiivisessä mielessä olen erittäin kiinnostunut muunnelluista nopeasti kasvavista puista, joilla voitaisiin luoda isoja hiilinieluja karuhkoillekin alueille ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja puu/sellutalouden tarpeisiin.
Nykyisellä tuotantokapasiteetillamme voitaisiin ruokkia 14 miljardia ihmistä. Yhdysvalloissa ihmisiltä menee yli puolet kaikesta ruuasta roskiin, Suomessa kolmannes. Tehokkuudessa olisi parantamisen varaa. Maailmassa on miljardi nälkää näkevää, mutta määrä vähenee koko ajan. Globaalissa elintarvikepolitiikassa ruoka ei jakaannu tasaisesti, koska köyhyys, aavikoituminen, tulvat, alueelliset tuholaiset jne.
Modernin elintarviketeollisuuden synty näytti, että väestö lisääntyy lämpimissä olosuhteissa ravinnon lisääntyessä hurjasti. Emme pysty pitämään näinkään suurta populaatiota yllä, jos sen ylläpitämiseksi kaikkien on myrkytettävä itsensä ja ympäristönsä. Jos emme säätele populaation kokoa, niin luonto tekee sen puolestamme. Väestönkasvun hallinta on valtava eettinen ongelma. Voimme joko siirtyä luonnollisempaan viljelyyn maksaen ruuastamme enemmän tai tuhoutua. Tai sitten voisimme yksinkertaisesti luopua supermarkettikulttuurista ja tyytyä pienempiin valikoimiin, mikä edullistaisi ruuantuotantoa vähentämällä kauppojen hävikkiä, mutta asiat eivät toimi niin kapitalistisessa järjestelmässä.
Loppujen lopuksi en usko, että EU saa laajasta demokraattisesta vastustuksesta huolimatta estettyä TTIP:n GMO-lisäyksiä. Pahat pääomat tuovat voittojen houkuttelemina superhalvan karsinogeeniruuan meillekin. Euron maksavasta juustohampurilaisesta luopuminen tekisi kipeää. Ainakin minulle.
https://
Kannattaa käydä juttelemassa jonkun asiantuntijan kanssa, ettei tarvitse tämmöistä julkaista enää.
Artikkelista puuttuu perustuntemus asiasta kokonaan, niin ei jaksa edes alkaa oikomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oijo pois, mutta huomioi sanamuodot ja vivahteet! Oma tietämykseni ja löytämäni informaatio aiheesta on rajallista, jonka takia en uskaltanut väittää GMO:n olevan kivenkovaan hyvästä tai pahasta, paitsi myrkkyjen käytön suhteen. En ole uberoppinut maatalousmies, joten provosoin ja jätin tarkoituksella tilaa keskustelulle sivistyäkseni itsekin.
Ilmoita asiaton viesti
https://gmoanswers.com/studies/debate-about-health…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää dataa. Valitettavasti sivustolla mainitaan sen rahoittajiksi mm. Monsanto (the most evil company in the world -tittelin hallitsija), Bayer ja DuPont, jotka ovat geenimanipulaatiota suosivan kasvitutkimuksen/lobbauksen päähyötyjiä miljardeilla dollareilla vuositasolla.
Haluatko olla megakorporaatioiden lobbari? ;D
Minä en. Itse harvoin uskon mitään, mitä suuryritykset julkaisevat ”tutkimuksina” ja ”vertailevina analyyseinä”. Olivat todennäköisesti ostaneet tuossa linkissä pari saksalaista tiedemiestä seulomaan tuosta melkein kahden tuhannen tutkimuksen joukosta reilut sata manipulaatiota suosivaa ja lobanneet komissiolta periaattellisen hyväksynnän. Oikeutuksena todenmukaisuudesta käytettiin Saksan yleistä GMO-vastaisuutta. Klassikko. Jokaisella on hintansa. Juuri siksi kirjoitin tämän blogin suhteellisen neutraalisti, mutta provosoivasti.
Ilmoita asiaton viesti
Vai salaliittoa pukkaa. 🙂
Dataan et pystynyt kommentoimaan, mutta evil-monsanto voitti., heh.
Monsanto esimerkiksi on pieni firma. Sen liikevaihto on sama kuin Applen 2 viikon liikevaihto. Sillä mitään rahaa maksaa 1700+ tutkimusta ole. Tai alalla yleensäkkään. Orgaanisen viljelyn myrkyt on pahempia, kuin Roundup, esim. Rotenon. Lisäksi orgaanisen viljelyn bisnes on paljon suurempi, kuin biotekniikka GMOn osalta. Pelkästään Whole foods on samankokoinen kuin Monsanto liikevaihtoa tuijottaen.
Vastauksesi on klassikko.
I get mi tinfoil. 🙂
https://www.bio.org/media/press-release/council-bi…
https://www.bio.org/media/press-release/bio-suppor…
Edelleen, soita jollekkin biologille.
http://www.forbes.com/sites/henrymiller/2015/07/01…
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.137…
Ilmoita asiaton viesti
Geenimanipulointi on työkalu siinä missä vaikka veitsi: sillä voi tehdä hyvää tai pahaa. Veitsellä tapetaan tuhansia ja tuhansia ihmisiä joka vuosi. Yksikin uhri on liikaa! Kielletään siis puukko.
Case closed? Vai katsotaanko ensin saisiko veitsellä – tai geenimanipuloinnilla – jotain hyvää aikaan?
Otetaan esimerkiksi tapaus kultainen riisi. Noin 250 miljoonaa lasta kärsii A-vitamiinin puutoksesta. Suurin osa näistä lapsista syö vain kupillisen riisiä päivässä. WHO:n mukaan A-vitamiinin avulla voitaisiin estää noin kolmannes kaikista alle kouluikäisten kuolemista – kaksi miljoonaa vuodessa. Lisäksi sadat tuhannet sokeutuvat. A-vitamiinin puutos tappaa enemmän lapsia kuin mikään muu, siis enemmän kuin malaria, AIDS tai tuberkuloosi.
Wikipediasta: ”Kultainen riisi on riisilajike, jonka syötävät osat sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Kultainen riisi on luotu geenimanipuloimalla aasianriisiä (Oryza sativa). […] Riisilajikkeella pyritään torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia. Uuden riisilajikkeen toivotaan pelastavan miljoonien hengen sekä estävän puolen miljoonan ihmisen sokeutumisen vuodessa. Riisilajiketta ei ole vieläkään otettu käytöön kehitysmaissa. Kehitysmaat pelkäävät, että länsimaalaisten näkökulmasta niissä tuotettu ruoka saastuu geenimanipulaation takia, ja geenimanipulaation ansiosta syntyneitä lajikkeitä joudutaan testamaan vuosikausia. Kaiken lisäksi monet järjestöt vastustavat kultaisen riisin käyttöönottoa.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_riisi
Kaltaisesi, jotka vastustavat kultaista riisiä ideologisista syistä – yhtään tieteellistä faktaahan kirjoituksesi ei sisältänyt – kantavat suuren vastuun. Mieltä voi tietysti muuttaa. Niin on tehnyt muun muassa Paavi ja Greenpeacesta lähtenyt järjestön johtoon kuulunut Patrick Moore.
http://newsletter.aspb.org/2014/janfeb14.pdf
http://www.allowgoldenricenow.org/about#dr-patrick…
Ilmoita asiaton viesti
Aijaijai, kun tulkitsit eri lailla kuin tarkoitin ja lokeroit ikävästi. Epäonnistuin kirjoittajana. Salli minun täsmentää:
”Jos laboratoriotomaatti kasvaa nopeasti ja sisältää moninkertaisesti vitamiineja ja hivenaineita, niin en väitä sitä pahaksi asiaksi.” Esimerkkinä käyttämäni sininen tomaatti on samanlainen tuote kuin kultainen riisi.
Eli en vastusta varovaista ja järkevää manipulaatiota. En ole sitä koulukuntaa, joka pelkää jumalaista raivoa elämällä leikkimisestä. Korostan varovaisuutta ja pitkäjänteistä tutkimusta, koska olemme ensimmäisiä sukupolvia, jotka sille altistetaan.
Kultaisen riisin käyttöönotto on otsikon mukaista positiivistä GMO -ruuan kehitystä. Kirjoituksessa tuomitsin myrkkyresistensseillä leikkimisen, en myrkkyjen käyttöä vähentävää manipulaatiota ja tuotteiden terveysarvojen parantelua.
”Voimme joko siirtyä luonnollisempaan viljelyyn maksaen ruuastamme enemmän tai tuhoutua.” Täsmennän vielä toistamiseen tarkoittaneeni luonnollisemmalla viljelyllä, että kannatan mainitsemiani dominanteiksi tehtyjä ja terveyshyötyjä aikaansaavia muuntolajikkeita. Luonnollisella tarkoitin hyvää ja terveellistä. Paheksuntani kohdistui myrkkyihin ja amerikkalaiseen tapaan tunkea halpaa ja epäterveellistä maissi- ja soijaripettä kaikkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Esimerkkinä käyttämäni sininen tomaatti on samanlainen tuote kuin kultainen riisi.”
Hyvä. Ensi kerralla voit käyttää todellista esimerkkiä hypoteettisen sinisen tomaatin sijaan.
”Eli en vastusta varovaista ja järkevää manipulaatiota. […] Voimme joko siirtyä luonnollisempaan viljelyyn maksaen ruuastamme enemmän tai tuhoutua. […] Luonnollisella tarkoitin hyvää ja terveellistä.”
Hämmentävää. Monet tarkoittavat luonnollisella luonnonmukaista eli luomua, siis erotuksena tehotuotannosta. Geenimanipulointia monet pitävät epäluonnollisempana kuin perinteistä kasvinjalostusta.
Kuka muuten päättää mikä on hyvää ja terveellistä? Ilmeisesti ainakaan amerikkalainen soija tai maissi eivät sitä ole (ks. alla).
”Kirjoituksessa tuomitsin myrkkyresistensseillä leikkimisen. […] Paheksuntani kohdistui myrkkyihin…”
Niinpä. Esitit väitteen, mutta et varsinaisesti perustellut sitä. Epäilemättä näyttösi on pitävä, koska retoriikkasi on niin vahvaa: ”kuoleman kierre”, ”lopulta häviämme evoluutiossa”, ”tauti, joka tappaa tunneissa”, ”vastustuskyky kaikille käyttämillemme keinoille”.
Vertaat antibioottiresistenssiin. Harmi tosiaan, että nobelisti Alexander Fleming löysi penisilliinin. Nyt joudumme sitten kärsimään antibioottiresistenssistä. On tosiaankin aika lopettaa ”myrkkyresistensseillä leikkiminen” ennen kuin on myöhäistä.
”[Paheksuntani kohdistui] amerikkalaiseen tapaan tunkea halpaa ja epäterveellistä maissi- ja soijaripettä kaikkeen.”
? En huomannut viittauksia amerikkalaiseen tapaan tai maissin ja soijan tunkemiseen kaikkeen kirjoituksessasi. Mitä epäterveellistä niissä muuten on?
—
Saatat nyt kysyä, että eikö mielestäni geenimanipuloinnissa sitten ole lainkaan ongelmia. Tottakai on. Kaikessa on. David Deutschin sanoin: Problems are inevitable. Problems are soluble.
Ilmoita asiaton viesti