Geenimanipuloitu ruoka kehittyy tai kuolemme

Geenimanipuloidun ruuan vaikutuksista ihmisen terveydelle voidaan olla montaa mieltä. Vieraat ruuassa olevat geenit eivät kuulemma sinällään tartu ja vaikuta ihmiseen, vaikka perunassa olisi lisämausteena torakan geenejä. Uskon kuitenkin GMO-viljelyyn käytettyjen myrkkyjen aiheuttavan syöpää. Perusteita puolesta ja vastaan geenimanipulaation käyttämisestä elintarviketeollisuudessa on monituisia. 

Geenimanipulaation ongelma elintarvikkeissa

Osa geenimanipuloiduista kasveista on tehty vastustuskykyisiksi tuholaisia ja myrkkyjä vastaan. Tätä perustellaan maailman köyhien ruokkimisella tuotannon kasvattamiseksi. Myrkkyjä käytetään joidenkin lähteiden mukaan jatkuvasti enemmän ja joidenkin mukaan taas vähemmän. Ongelmaksi muodostuu nopeasyklisten rikkakasvien ja tuholaisten evoluutio, joka kehittää ällistyttävän nopeasti resistenssin käytetyille myrkyille. Geenimanipulaation käyttö vastustuskyvyn luomiseksi myrkyille elintarviketeollisuudessa on kuoleman kierre.

  1. Ruokakasville annettaan geenimanipulaatiolla resistenssi tuholaismyrkylle. Sato on hyvä jonkin aikaa.

  2. Myös rikkakasvit kehittävät resistenssin. Osa tuholaisista oppii jopa elämään tuholaismyrkystä.

  3. Tuotanto laskee. Ruokakasvi vaatii lisää manipulaatiota ja viljelijät joutuvat käyttämään vahvempia myrkkyjä.

  4. Ruokakasvia nauttinut ihminen saa syövän ruokaan imeytyneestä tuholaismyrkystä, koska hänen geenejään ei ole manipuloitu sopeutumaan myrkkyyn. Luonnollinen sopeutuminen vaatisi kymmenistä satoihin sukupolvia.

  5. Siirrytään järeämpiin geenimanipulaatioihin ja myrkkyihin. Esimerkiksi USA:ssa käytetään eläinten rehuna modifioitua maissia, joka itsessään tuottaa hyönteismyrkkyä ympärilleen ja jopa luokitellaan paperilla tuholaistorjunta-aineeksi.

Eli geenimanipulaation käyttö myrkkyresistentteihin johtaa loputtomaan manipulaatiotarpeen lisääntymiseen. Emmekä voi taistella itse sitä vastaan, koska etiikkamme ja teknologiamme ei ole kehittynyt vaiheeseen, jossa ihmisiä voisi geenimanipuloida helposti ja turvallisesti. Kulttuurinen ja biologinen kehityksemme ei pysy mukana. Sama ongelma on antibioottiresistenssillä ja superbakteereilla. Kiihdytämme keinotekoisesti vastustajalajiemme evoluutiota ja lopulta häviämme evoluutiossa todella lyhyen elämän eläville organismeille. Jonakin päivänä saattaa syntyä helposti ilmateitse leviävä tauti, joka tappaa tunneissa ja jolla on vastustuskyky kaikille käyttämillemme keinoille. Tapoja pelastua ovat vastustajiemme kehitystä nopeuttavan teknologian käytön vähentäminen ja ihmisten muovaaminen.

Jos on oikea tapa käyttää geenimanipulaatioita, niin se on luonnonvalinnallisten edellytyksien parantaminen ja kasvattaminen hallittavissa olosuhteissa.  Jos laboratoriotomaatti kasvaa nopeasti ja sisältää moninkertaisesti vitamiineja ja hivenaineita, niin en väitä sitä pahaksi asiaksi. Tai jos joku onnistuu jalostamaan oikeasti hyvän makuista kasviproteiinia vähentämään lihatuotannontarvetta. Uskon, että  manipuloidusti dominantteja ruokakasvilajeja olisi helpompi hallita, vaikka niissäkin on valtavat riskit ja patenttiongelmat. Kasvusteroidien käyttöä proteiinintuotannossa vastustan, koska jämät voivat kuulemma kulkeutua ihmisiin. Positiivisessä mielessä olen erittäin kiinnostunut muunnelluista nopeasti kasvavista puista, joilla voitaisiin luoda isoja hiilinieluja karuhkoillekin alueille ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja puu/sellutalouden tarpeisiin.

Nykyisellä tuotantokapasiteetillamme voitaisiin ruokkia 14 miljardia ihmistä. Yhdysvalloissa ihmisiltä menee yli puolet kaikesta ruuasta roskiin, Suomessa kolmannes. Tehokkuudessa olisi parantamisen varaa. Maailmassa on miljardi nälkää näkevää, mutta määrä vähenee koko ajan. Globaalissa elintarvikepolitiikassa ruoka ei jakaannu tasaisesti, koska köyhyys, aavikoituminen, tulvat, alueelliset tuholaiset jne.

Modernin elintarviketeollisuuden synty näytti, että väestö lisääntyy lämpimissä olosuhteissa ravinnon lisääntyessä hurjasti. Emme pysty pitämään näinkään suurta populaatiota yllä, jos sen ylläpitämiseksi kaikkien on myrkytettävä itsensä ja ympäristönsä. Jos emme säätele populaation kokoa, niin luonto tekee sen puolestamme. Väestönkasvun hallinta on valtava eettinen ongelma. Voimme joko siirtyä luonnollisempaan viljelyyn maksaen ruuastamme enemmän tai tuhoutua. Tai sitten voisimme yksinkertaisesti luopua supermarkettikulttuurista ja tyytyä pienempiin valikoimiin, mikä edullistaisi ruuantuotantoa vähentämällä kauppojen hävikkiä, mutta asiat eivät toimi niin kapitalistisessa järjestelmässä.

Loppujen lopuksi en usko, että EU saa laajasta demokraattisesta vastustuksesta huolimatta estettyä TTIP:n GMO-lisäyksiä. Pahat pääomat tuovat voittojen houkuttelemina superhalvan karsinogeeniruuan meillekin. Euron maksavasta juustohampurilaisesta luopuminen tekisi kipeää. Ainakin minulle.

https://

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu