NikuHinkka Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan. (Immanuel Kant)

Alipalkkaus on kriminalisoitava

  • Alipalkkaus on kriminalisoitava

Alipalkkaus on sitä, kun osa palkasta jätetään maksamatta. Palkkojen maksamatta jättäminen ei ole nykyisellään rikos, eli maksamatta jättämiestä ei seuraa rangaistuksia. Jos palkkojen maksamattomuus viedään käräjille, niin työntekijä on oikeutettu vain saamatta jääneseen osuuteen. Käräjöinti on niin kallista, etteivät ihmiset uskalla/jaksa lähteä käräjöimään tuhansilla euroilla puuttuvista satasista. Myöhässä maksetuista palkoista taas en ole kenenkään kuullut ikinä saaneen korkolain mukaista palkolliselle kuuluvaa viivästyskorkoa. (Kommentoikaa, jos olette tässä onnistuneet ja onnistuneet pitämään työnnekin vielä jälkeenpäin.)

Ilkeimmillään työnanantaja jättää esimerkiksi nollatuntilaiselta lisät maksamatta ja uhkaa leikata kaikki työtunnit pois, jos työntekijä taistelee vastaan. Repikää siitä sitten paikallista sopimista! Täytän 23 ja olen ollut jo neljässä työpaikassa, jossa palkkojen maksu on tökkinyt syystä tai toisesta. On ollut kellokorttitietojärjestelmän ongelmaa, muka-tiedottomuutta sairauskorvauksista, kiistettyjä työpäiviä ja törkeimmillään jätetty työsuhteen päätyttyä puhtaasti kokeilumielessä palkkaa maksamatta.

Monella alalla ammattiliitot pystyvät auttamaan, mutta kuulemani perusteella liittolakimiehet ovat kovin usein aliresursoituja. 

Lainsäätäjä on jättänyt työnantajapuolelle ikävän tikun, jolla tökkiä jäätä. Alipalkkaus tulisi tulevaisuudessa luokitella rikokseksi, josta seuraisi tuntuvaksi luokiteltava uhkasakko ja törkeissä tapauksissa myös liiketoimintakieltoa. Nykyisellä käytännöllä on liian houkuttelevaa olla maksamatta palkkoja kokonaisuudessaan tässä taloustilanteessa. Kriminalisoinnilla saisimme myös poistettua osan työehtojen vastaisesti ulkomaalaista halpatyövoimaa käyttävistä rikollisyrittäjistä. Esimerkiksi siirtotyöläisten asioita ajavien ihmisoikeustaistelijoiden olisi helpompi tuhota räikeää hyväksikäyttöä harjoittavat riistofirmat.

Tietysti on myös toisen ääripään marginaalitapauksia, joissa varmistetaan työtehtävään valituksi tuleminen suostumalla esimerkiksi työskentelemään sitovan tessin todellista työtehtävän mukaista palkkaluokkaa pienemmällä korvauksella. Sitten työsuhteen loputtua mennään käräjille maksamattomista palkoista, jolloin työnantaja joutuu maksamaan kovan hinnan virhearviostaan. Mielestäni on kuitenkin oikeutettua edellyttää työnantajana toimivalta alansa työlainsäädännön tuntemusta.

Yhteiskunnan pyörimisen kannalta on elintärkeää, että työelämässä pelataan sääntöjen mukaisesti. Ovatko työehtosopimukset oikeasti sitovia, jos niiden rikkomisesta ei seuraa kunnollisia rangaistuksia?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat