NikuHinkka Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan. (Immanuel Kant)

Poliitikot kiertävät rahoituksen avoimuuspykäliä liikelahjoilla

Oletko ikinä miettinyt miksi poliitikot kirjoittavat kirjoja?

Lueskelin talousuutisia. Uutinen taisi käsitellä Vapaavuoren tai Kuningas Väyrysen tms. viimeisintä kirjaa. Olin jo aiemmin pohdiskellut, että mikä näissä poliitikkojen kirjoissa mukamas myy. Esimerkiksi paksut paljastuskirjat, joissa on satoja sivuja sähköposteja ovat todella kuivia. Toimittaja vitsaili, että ”enää ei varmaan nähdä poliitikko X:n kirjoja EK:n liikelahjakasassa”. Siis mitä ihmettä?

Muistelin verosäännöstä liikelahjoista. Liikelahjat ovat yhteisöille täysin verovähennettäviä hankintoja, joiden eteenpäin kulkeutumista ei valvota yhtä tarkasti, kuin muiden hankintojen. Sen verran sitä on sentään säädelty, että alkoholilahjoja ei saa läträysvähentää.

Lautakasasta aiheutui aikanaan valtava kohu. Miksei kirjakasa aiheuta vastaavaa kohua? Jos edunajaja X ostaa poliitikon omakustanteesta esimerkiksi 1000 x 30e (ylihintaista) kirjaa liikelahjaksi (tai sytykkeeksi), niin kysymys on jo vakavasta tavallisen ihmisen vuosipalkan kokoisesta korruptiosta. Pahinta on, että edunajaja X voi maksattaa laskun täysimääräisesti veronmaksajilla verovähennyksen kautta.

Onko poliitikko riippumaton, jos hän saa lobbausorganisaatiolta yli 5000 euroa kampanjarahaa, joka ilmoitetaan vaalirahailmoituksessa? Tätä voidaan sentään arvioida avoimesti julkisessa keskustelussa. Otetaan esimerkiksi Kokoomuksen Jaana Pelkonen. Asioita seuranneet tietävät, että kotimaiset alkoholista elantonsa saavat tahot rahoittivat hänen vaalikampanjansa. Pelkosen alkoholipoliittisia kirjoituksia lukiessa tietää, että kyseessä ei ole pyrkimys vapausaatteen tai kansanterveyden edistämiseksi. Maksettu puheenvuoro on anniskelupatruunoilla. Sisältömarkkinointia parhaimmillaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat