Yleishyödylliset bisnekset verovelvollisiksi

Tässä maassa tehdään miljardien edestä verotonta bisnestä samalla, kun miljardeja leikataan vähäosaisilta ja heikoimmissa asemissa olevilta. Lain hengen vastaisilla käytännöillä on siirretty aktiivisesti liiketoimintaa yleishyödyllisyyden alle verojen välttelemiseksi.  Esimerkiksi otsikoissa vilkkunut VVO ei ole moksiskaan siitä, että he käytännössä varastivat miljoonia asukkailtaan, eli asiakkailtaan. Asiakastyytyväisyydellä ei ole väliä asumisbisneksessä.

Asun yleishyödyllisestä statuksesta nauttivan YH-kotien vuokra-asunnossa. Vuokraa korotettiin asiallisen kuuloisilla argumenteillä:

  1. ”Ylläpitokustannukset nousevat yleisesti keskimäärin n. 5% vuodessa, mutta olemme niin reiluja, että korotamme vuokraanne vain puolella siitä.”

  2. ”Teimme kiinteistöönne huomattavia viher- ja pihaparannuksia”. Pihaan pystytettiin yksi uusi puska tukkimaan polku autopaikallemme.

Sitten tarkastin firman talousluvut ja vereni alkoi kiehumaan. 2015 liki sadan miljoonan liikevaihdosta 30% oli liikevoittoa ja kaikkien kirjanpitokikkailujen jälkeenkin nettovoitto oli yli 10%. Toimijan yleishyödyllisyys on perusteltu paperilla ”Pirkanmaalaisten hyväksi tehtävällä toiminnalla”. Pirkanmaalaisilta tavallisilta asukkailta siis voidaan viedä aina lisää, että rahaa olisi enemmän jaettavana johtajien ja herrojen kabineteissa. Toimintatavat ja yhteisön tarkoitus muodostavat valtavan epäoikeudenmukaisen ristiriidan.

Harva Sari sairaanhoitaja tai insinööri Sakke pääsee asuntosijoittajana edes viiden prosentin bruttotuottoon remonttien jälkeen. Harvempi kuluttajabisneksen perusyrittäjä pystyisi terveessä kilpailutilanteessa nostamaan hintojaan tuollaisilla luvuilla laskematta kysyntää. Harvimmiten markkinaehtoinen veronsa maksava toimija pystyy kilpailemaan verovapaan toiminnan kanssa.

Lain mukaan esimerkiksi säätiön on hallinnoitava varojaan tuottavasti, kestävästi ja pitkäjänteisesti, mutta liiketoimintaa ei saa liiketoiminnan takia itsessään harrastaa. Voivatko yleishyödyllisen toiminnan isoliksaiset hallinnoijat tosissaan väittää, että toimintaa ei tehdä isojen palkkioiden takia? Jos hallinnoijat haluaisivat oikeasti olla yleishyödyllisiä ja tekemättä bisnestä, niin he nostaisivat samaa matalahkoa palkkaa, kuin poliisit, hoitajat ja opettajat.

Yleishyödyllisyys on muutenkin naurettava käsite. Verojen maksaminen on suurinta yleishyödyllistä toimintaa, koska niillä ainakin yritetään kustantaa peruspalvelut ja hyvinvointivaltio. Veroeurojen käyttötehokkuudessa olemme kohtalaisia. Kritisoiduista virkamiesarmeijoista suurin osa muodostuu esimerkiksi edellä mainituista poliiseista, hoitajista ja opettajista, joiden työympäristön tuhoamisesta säästökiiman ja tehokkuusorgioiden alttarille olemme saaneet lukea kauhutarinoita jo vuosia. Jos valtaa pitävät leikkaamisen sijasta laajentaisivat veropohjaa omistavan eliitin veroetuihin, niin meidän ei tarvitsisi tehdä tavallisten ihmisten elämästä jatkuvaa selviytymistaistelua.

Miksi veropohjaa ei laajenneta kivuttomasti? Koska hallintorakenteet ts. maan tapa ts. korruptio. Yleishyödylliset toimijat nk. ”vanha raha” rahoittaa massiivisen osan poliittisesta toiminnasta, joten niillä on täydellinen immuniteetti. Esimerkiksi Kokoomus kampanjoi Kataisen aikana pakkoruotsin poistamiseksi. Sitten kielisäätiöt lahjoittivat paljon rahaa Kokoomukselle asian hautaamiseksi ja niin tehtiin. Yleishyödylliset jopa rajoittivat omaa markkinaansa. Lainsäädäntö kiristyi niin, että uusia yleishyödyllisiä kohdellaan tiukemmin, kuin (legendojen mukaan suomenruotsalaisen eliitin) vanhoja.

Puhtainkin talousopeiltaan äärioikeistolainen olisi sitä mieltä, että verovapauden salliminen kilpailuympäristössä vääristää kilpailua ja haittaa taloutta. Korkean verotuksen vastustajakaan ei voi kieltää, että rakenteellista korruptiota ruokkiva markkinavääristymä on isompi haitta, kuin verottamisesta johtuva taloudellisen aktiivisuuden väheneminen.

Sekatalousjärjestelmämme etu on, että raha pysyy todella hyvin sisäisessä kierrossa, kunhan vienti vain vetää kohtuullisesti. Kaikki rahan hautaaminen verovapaisiin pääomasampoihin supistaa taloutta vähentämällä sisäistä kulutusta ja rahan kiertoa. Jokainen verovapaalle jätille ulkomaisiin pääomainstrumenttisijoituksiin menevä euro on pois potista, joka pitää meidät lämpimänä, leivässä ja töissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu