*

NikuHinkka Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan. (Immanuel Kant)

Tukien laskentaperusteita muutettava sosiaaliturvan uudistuksessa

Työttömien lehtihaastatteluissa huomio kiinnittyy yhä uudelleen pätkätöiden vastaanottamisen mielekkyyteen. Elämä menee tyhjätaskulla sekaisin pahimmillaan kuukausiksi, koska työttömyysturvan maksu keskeytetään byrokraattisen selvityksen ajaksi. Sana ”turva” ei sovi lainkaan kiristyneessä aktivointi- ja karenssi-ilmapiirissä nykytilanteeseen. Mitä jos tukien maksaminen ei lähtökohtaisesti keskeytyisi?

Julkisten verkkopalvelujen Suomi.fi synergiauudistuksessa sosiaaliturvan myöntämistä voitaisiin helpottaa, kun kaikki viranomaiset löytäisivät tiensä saman katon alle. Ei tarvittaisi enää kaiken pysäyttävää ja jatkuvaa byrokraattista tarkastamista, kun järjestelmä lukisi ja laskisi automaattisesti esimerkiksi verottajan (lähitulevaisuudessa realiaikaisesta) tietokannasta työttömän tulojen vaikutuksen seuraavan kuukauden tukiin. Ennustettavuus on elintärkeää tuensaajalle. Jos realiaikainen laskenta ei olisi mahdollista, niin summat tasattaisiin tulevista tuista tai takaisinperinnällä mieluummin, kuin jäädyttämällä tukisummia kokonaan.

Suojaosakäytäntö rajoittaa työmahdollisuuksia. Työelämän joustavuuden lisäämiseksi ja sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi kaikki tuet voitaisiin asettaa samaan vähenemisperusteeseen, kuin ansiosidonnainen. Siinä jokainen työssä tienattu euro vähentää tukea viidelläkymmenellä sentillä. Ts. pienestä palkasta saa vähintään alkuperäisen tukisumman lisäksi puolet käteen (miinus työssäkäynnin kulut). Koska ruokailu ja liikkuminen ovat erityisen kalliita Suomessa esitän, että laskutavassa jokainen työssä tienattu euro vähentäisi tukien kokonaissummaa neljälläkymmenellä sentillä työmotivaation takaamiseksi.

Asumistuen kanssa laskeskelimme kotona tukea pienentävän palkkaosuuden olevan kannustinloukku, jos työpäivän takia on lähdettävä moottoriajoneuvolla kotoa ja päivän bruttopalkka on alle 50 euroa. Vajaat työpäivät pitkillä työmatkoilla ja alle 10 euroa tunnilta palkoilla eivät toimi. Tässä kohtaa työelämän pitäisi tulla vastaan tai vähenemislaskuperustetta pitäisi loiventaa edellä mainitsemaani neljäänkymmeneen prosenttiin. Parasta ja yksinkertaisinta kuitenkin olisi tehdä autoilusta puoli-ilmaista ja asumisesta edullisempaa, koska elämme harvaan asutussa suurten etäisyyksien maassa.

Liian sosialistiset järjestelmät kaatuvat, koska ne eivät huomioi motivaation merkitystä. Motivoiva, mutta reilu järjestelmä on yhteiskuntarauhan edellytys. Turvaverkko ei (vielä) muuttuisi kalliiksi väitetyksi perustuloksi, vaan se voisi mukautua nykyiseen työelämään. Perustulon automaattiset tuet kaikille ovat paperilla kalliit, koska nykyinen järjestelmä nojautuu siihen, että tukiin oikeutetut (eniten apua tarvitsevat) eivät hae kaikkia mahdollisia tukia. Esimerkiksi opiskelijoilta on pitänyt evätä toimeentulotuki laskemalla opintolaina tuloksi ja jopa tukkia luottotiedoilla kikkailu (exporsaanreikä, josta kirjoitin http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231955-nain-opiskelija-tienaa-viisinumeroisen-summan-velanoton-sijaan). Muutoin opiskelijoiden erittäin kykenevä, mutta köyhä väestönosa hakisi ja saisi paljon tukia.

Laskentaperusteen uudistus tuskin olisi poliittinen itsemurha. Toisin kuin hallituksen suunnitelma työttömyystilastojen siivoamisesta luomalla kolmen kerroksen työmarkkinat lisäämällä osallistavaa sosiaaliturvaa esimerkiksi Hiilamon osallisuustoiminnalla. Näissä aktivointipuheissa ärsyttää eniten se, että pienyrittäjille ei voida antaa minkäänlaista sosiaaliturvaa, koska se ”sotkisi markkinat”, mutta työttömiä voidaan käyttää vähäisen arvonluonnin töissä isoissa organisaatioissa ilmaiseksi sotkemassa palkkatyömarkkinoita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat