NikuHinkka Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan. (Immanuel Kant)

Työllisyys voi nousta lakimuutoksilla osatyökykyisten hyväksi

Julkisuudessa on puhuttu, että 80% työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää osatyökykyisten työllistämistä. Innostuin nähtyäni otsikot Suomen Yrittäjien kampanjasta osatyökykyisten työllistämiseksi, mutta luettuani pidemmälle sain pettyä. Kyseessä olikin infokampanja palkkatuen käyttömahdollisuuksista. Kampanja oli osa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) OTE-hanketta, joka oli myöskin pettymys. Hankkeessa kyllä on mukana paljon isoja toimijoita, mutta varsinaisen toiminnan sijaan tyydytään koulutuksiin ja tiedon levittämiseen. Haastattelemani osatyökykyisyyden asiantuntija kertoi, että tilanteen parantaminen vaatii käytännössä lakimuutoksia. Tältä pohjalta mietin muutamia ehdotuksia:

  1. Ei yritystukia, vaan järkeistetään sivukulujen vakuutusmaksujen käyttöä. Voitaisiin esimerkiksi siirtää työnantajan täysvastuu sairauslomailusta omavastuujaksolta (ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä) Kelalle. Tämä koskisi työntekijöitä, joilla on esimerkiksi alle vuoden vanha B-lausunto heikentyneestä työkyvystä. Muutos saattaisi myös kehittää työhönottokulttuuria, kun terveydentilasta tulisi (puolilaittoman) piilottelun aiheen sijaan neutraalimpi asia. Muutos saattaisi myös edistää sopeuttamistoimien käyttöönottoa ja paikallista sopimista työpaikoilla.
  2. Luukulta toiselle juoksuttamisen on loputtava. Palveluiden integroimiseksi kopioidaan kasvupalvelu-uudistuksessa Norjasta työllisyys- ja terveyspalveluita yhdistävä työ- ja hyvinvointitoimiston malli ja pilotoidaan sitä muutamassa maakunnassa. Ottamalla terveysasiat laajemmin työllisyydenhoidossa huomioon saadaan ihmisille paremmin apua.
  3. Byrokratia- ja kannustinloukkuihin on puututtava. Taannoin uutisoitiin, että nimenomaan tukien maksatusten keskeyttämiset ja pitkät selvittelyajat ovat mädättäneet sosiaaliturvamme. Seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvauudistus on onnistuttava viemään läpi jollakin perusturvamallilla. Käytännössä kyse on arvovalinnoista. Luotetaanko ihmisiin? Ovatko työnhakijat keskimäärin laiskoja, vaiko aktiivisia? Halutaanko yksinkertaisuutta, vai pyritäänkö estämään byrokratialla kaikki väärinkäyttömahdollisuudet ja porsaanreiät?

Jos tilanteelle ei tehdä mitään, niin työmarkkinoiden eriytyminen tulee jatkumaan. Kohta  1 pienentää palkkausriskiä, 2 auttaa palveluntarpeeseen ja 3 lisää motivaatiota ottaa työtä vastaan. Ilman toimenpiteitä on lähes mahdotonta saavuttaa muiden pohjoismaiden vertaista työllisyystilannetta. Tärkeintä on, että ihmisten ihmisarvoa kunnioitettaisiin, eikä vain parkkeerattaisi sairaita kortistoon taikka palveluihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat